1.2.2018
/
Jonna
Jonna Mikkola
Jonna on 33-v. villasukkaneuloosista nauttiva lastenohjaajaopiskelija Järvenpään Seurakuntaopistolta ja Parasta Lapsille ry:n vapaaehtoinen leirinohjaaja.

Kun koulussa kerrottiin keväällä 2017, että meidän tulee suorittaa leirinohjauksen työssäoppiminen (1–2 pvää/1 osp) osana opintojamme, olin kuin puulla päähän lyöty! Omat lapsuuden leirikokemukset olivat yli 20 vuoden takaa, eikä minulla ollut aavistustakaan mistä lähtisin paikkaa hakemaan.

Onnekseni eksyin eräänä iltana lukemaan koulumme sivuja ja löysin tietoa Parasta Lapsille ry:stä. Lueskellessani Parasta Lapsille ry:n sivuja, huomasin innostuvani erilaisista leireistä ja viikonlopputoiminnasta. Seuraavana päivänä otin yhteyttä silloiseen vapaaehtoiskoordinaattoriin Taruun, ja kerroin tilanteestani. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi pääkaupunkiseudun lasten viikonlopputoimintaan saman vuoden syksyksi.

Kun viikonlopputoiminnan suunnittelu aloitettiin, juttelin leirinjohtajamme Liisan kanssa työssäoppimisesta ja kerroin, mitä se häneltä ja itseltäni vaatii. Ei paljon! Yhdessä täytimme kaavakkeen, jossa kysyttiin yhteisiä työssäoppimisen tavoitteita ja arvioitiin toimintaani ja kehittämisen kohteita. Tämä ei ollut aikaa vievää ja kävimme asioita läpi mm. bussimatkalla leiriltä kotiin. Parasta oli, etten kokenut itseäni opiskelijaksi, vaan täysin tasavertaiseksi muiden ohjaajien kanssa.

Syksy toiminnassa antoi paljon – enemmän kuin osasin odottaa

Opin viikonloppuryhmässä paljon itsestäni ja omasta ilmaisustani, siitä millainen olen ohjaajana ja missä asioissa tulee petrata.

Hyvänä esimerkkinä eräskin ilta, jolloin saavuimme leirille. Minulla oli ollut kiireinen viikko, ja olin väsynyt. Meni hetki jos toinenkin, ennen kuin sain kiinni leirinohjaaja-minästäni ja pystyin toiminaan rauhallisesti ilman kiireen tai pakon tuntua. Piti muistuttaa itseään siitä, miksi on toiminnassa mukana ja ettei oma väsymys ole kenenkään muun syy. Kun sen muistin, viikonloppu meni mukavissa merkeissä.

Olen saanut paljon myös ammatillisesti opintojeni kannalta: olen oppinut toimimaan ohjaajana ryhmässä, jossa on paljon erilaisia persoonia ja luomaan sellaisen ympäristön, jossa opimme ja olemme hyvässä vuorovaikutuksessa keskenämme.

Eräänäkin toimintaviikonloppuna olin ensimmäistä kertaa ikinä sienimetsällä, ja opin paljon sienistä eräältä 8-vuotiaalta pojalta, jolla oli sienitietoutta enemmän kuin olisin ikinä uskonut. Tämä on parasta, mitä leiri- ja viikonlopputoiminta voi vapaaehtoiselle tarjota: ikuisia iloisia muistoja ja oppeja elämään!

Tämä on parasta, mitä leiri- ja viikonlopputoiminta voi vapaaehtoiselle tarjota: ikuisia iloisia muistoja ja oppeja elämään!

Tulenko mukaan uudelleen? Ehdottomasti!

Kun sain vuoden ensimmäisen vapaaehtoispostin, ilmoittauduin heti mukaan perheleirille ja PK-seudun viikonlopputoimintaan. En epäröinyt hetkeäkään, niin hyvä kokemukseni on ollut. Eikä yhtään haittaa, että saa osallistua kesää odotellessa erilaisiin ilmaisiin ohjaajakoulutuksiin, niistä saa varmasti eväitä sekä vapaaehtoisena toimimiseen että elämään yleensä!

Kiinnostaako vapaaehtoisuus ja harjoittelu? Lue lisää tai ota suoraan yhteyttä Katjaan, katja.timlin@parastalapsille.fi, 050 430 6664