14.10.2015
/
Ville Mononen
Ville Mononen
Ville Mononen toimii syksyllä 2015 pääkaupunkiseudun lasten viikonloppuryhmässä ohjaajana. Ville on vapaaehtoisena Parasta Lapsille -järjestössä ensimmäistä kertaa. Vapaaehtoisena Ville on mukana ajatuksella "mitä konkreettista hyvää voin tehdä tämän yhteiskunnan hyväksi?"

Ensimmäistä kertaa vapaaehtoisena! Villen mietteitä lasten ryhmän ensimmäisen viikonloppuleirin jälkeen. 

Millainen viikonloppu oli kokemuksena?

Kokemus oli rankka, mutta hyvä. Siihen sisältyi paljon iloa, vauhtia, monia hyviä hetkiä ja läheisiä kohtaamisia mahtavassa ympäristössä, puhtaan luonnon ja veden äärellä.

Oli helppoa olla mukana täysillä omana itsenään, kun pystyi täysin luottamaan kanssaohjaajiin ja johtajaan. Jokainen toi omia vahvuuksiaan lujittaen kokonaisuutta, siinä tilassa tuntuu todella että kaikesta vastaantulevasta kyllä selvitään!

Mitä sait mukana olemisesta?

Viikonlopun jälkeen olin kyllä uupunut. Siihen oli varmasti monia tekijöitä, mutta ehkäpä suurimpana se, että tämä oli minulle ihan uusi kokemus. Siihen piti kasvaa tilanne tilanteelta, ja tuntuikin että paljon tuli opittua.

On myös tärkeä ymmärtää, että uusi kokemus se oli myös suurimmalle osalle muistakin. Ilmassa oli jännitystä, tunteiden ilotulitusta, rajojen kokeilua ja niiden asettamista jne. Kaikki täysin luonnollisia ilmiöitä, kun ryhmässä ja uudessa ympäristössä opitaan toimimaan.

Tulevat viikonloput hiovat meitä vielä paremmin yhteen, kun kuviot ovat kaikille jo tuttuja ja ystäviä ja pieniä piirejä alkaa toden teolla syntymään. Toivottavasti tämä tuo virkistävää vaihtelua arkeen!

Miksi lähdit mukaan lasten viikonlopputoimintaan?

Tavoitteeni on saada kokea iloa kanssaihmisten läheisyydessä, rakentavassa ja positiivisessa ympäristössä. Näitä asioita olen jo saanutkin ämpärikaupalla :)

Haluan myös rikkoa ennakkoluulojeni raja-aitoja ja rikastua muiden näkökulmien kautta. Tavoitteeni on oppia jotain kaikista tapahtumista, viisastua ja haastaa itseäni uudella tavalla ja saada sydämelle ravintoa.

Lasten kanssa oleminen on mielenkiintoista! Kaikki tulevat niin eri taustoista, mutta yhdistävänä tekijänä kaikilla on tarve huomiolle, välittämiselle ja aidolle läsnäololle. Taustalla on tietysti koko ajan ajatus, että olen (tai olemme) vastuussa näistä pienokaisista ja se ohjaa kaikkea toimintaa. Lasten etu ja turvallisuus ennen kaikkea!

Kun toiminnan puitteet ovat kunnossa ja pääsemme yhdessä leikkiin ja hauskanpitoon, harvat asiat tässä maailmassa ovat yhtä kauniita ja eheyttäviä kuin lapsen hymy ja aito nauru! Siinä niitä raja-raitoja sulaa oikein kunnolla.