15.7.2021
/
Annamaria Märsynaho
Annamaria Märsynaho
Anna-Maria Märsynaho, lempinimeltään Annu, on Rovaniemellä asuva luokanopettajaopiskelija ja hortonomi. Annu on työskennellyt lasten ja nuorten kanssa muun muassa luonto-oppaana sekä luokan- ja erityisopettajien sijaisena, ja viheralalla erilaisia lasten ja nuorten kanssa tehtäviä projekteja toteuttaen. Parasta Lapsille -järjestössä hän on toiminut lasten ja perheiden leirien vastaavana Koivuhaassa.

Saavun jälleen kauniiseen, rauhalliseen maalaismiljööseen, jossa tutut leirirakennukset seisovat korean hiljaisina. Rakennuksetkin todennäköisesti tarvitsevat lepohetkensä. Edellinen leiriporukka on poistunut Koivuhaasta eilen ja seuraavat tulevat paikan päälle huomenna.

Tiedän, että äsken kuulemani linnunlaulu tulee seuraavina päivinä siirtymään taka-alalle eloisten ja iloisten lasten sekä nuorten äänten täyttäessä pihamaan. Se on Koivuhaan kesäelämän sykli: Hetken on hiljaista ja sitten hieman äänekkäämpää. Ja onneksi niin! Se on merkki siitä, että leiri on täynnä elämää: Juuri tänne ääni ja elo sopivat. Kyllä linnunlaululle löytyy vielä paikkansa, sitä pysähdytään leiriläistenkin kanssa kuuntelemaan.

Katson tulevan leiriviikon ohjelmaa: tutustumisleikkejä, uimista, suppailua ja saunomista, tulistelua, hassuja pelejä, leirisirkusta, kädentaitoja, leffailtaa, markkinoita, esityksiä ja kaiken lomassa muutama ohjaajien tekemä jäynä leiriläisille. Voi olla, että ohjaajille tulee samalla mitalla takaisin!

Uskon kaikkien lähtevän leiriltä tyytyväisempinä ja rohkeampina kuin ennen leiriä, koska jokaisella on leirillä mahdollisuus päästä ylittämään itsensä.

Viikko on eloisan vauhdikas, mutta silti tiedän, että täällä pääsee myös rentoutumaan. Köllötellään nurmikolla, rannalla ja kiikuissa – ei liikenteen melua, ei puhelimia (paitsi ohjaajien pakolliset viestienvaihdot) ja ruokakin on valmiiksi tehtynä. Vau!

Sääennustus lupaa tällä kertaa helteitä ja auringonpaistetta. Edellisellä leirillä ihmeteltiin ukkosta ja juostiin suojaan sadekuuroilta. Säässä kuin säässä, täällä ollaan luonnon äärellä. Lähes kaikki toiminta tapahtuu säiden salliessa, ulkona ruokailua lukuun ottamatta. Sääsketkin haluaisivat päästä välillä pihalta ja terassilta ruokailusaliin juhla-aterialle, mutta ne olemme koittaneet pitää visusti ulkona.

Leirien aikana minusta on parasta nähdä, miten leiriläiset muodostavat uusia ja vahvistavat jo aiemmin muodostuneita kaverisuhteita. Leirin päätteeksi kaikki, niin ohjaajat kuin leiriläisetkin, ovat yhtä isoa kokemusta rikkaampia. Uusien kavereiden kanssa vaihdetaan numeroita – toivottavasti nähdään viimeistään ensi kesän leireillä! Uskon kaikkien lähtevän leiriltä tyytyväisempinä ja rohkeampina kuin ennen leiriä, koska jokaisella on leirillä mahdollisuus päästä ylittämään itsensä.

Leirimuistot ilahduttavat ja naurattavat pitkään. Nyt on tiedossa uusi leirikokoonpano ja uudet kujeet: En voi aavistaa, mitä ikimuistosta tulevaan leiriviikkoon sisältyy, vaikka leiriohjelma on käsissäni. Lähden iltakävelylle leirikeskuksen pihalle. Linnut laulavat iltaista viserrystään; Huomenna nuotti taittuu leiriläisten kiljahduksiin, huudahduksiin, puheensorinaan ja naurun ääniin. Näin Koivuhaka on taas täysissä voimissaan, leirielämästä kylläisenä.