11.12.2020
/
Julia Ahonen
Julia Ahonen
Julia on sosionomiopiskelija, joka toimi harjoittelijana perheiden viikonloppuleireillä Kisakeskuksessa syksyllä 2020.

Opiskelen sosionomiksi toista vuotta, ja vielä kesän jälkeen minulla oli haussa syksyn tuleva harjoittelupaikka. Halusin jotain uutta ja jännittävää, sellaista mitä en ennen ollut kokeillut. Törmäsin etsinnässä Parasta Lapsille -leireihin, ja kiinnostuin heti.

Tämä olisi juuri sellaista, jota tahtoisin päästä kokemaan!  

Otin yhteyttä järjestöön, ja homma lähti eteenpäin. Kävin lyhyen ohjaajakoulutuksen ja ennen kuin huomasinkaan, olin perheitä täynnä olevassa bussissa, matkalla Helsingistä Kisakeskukseen. Olo oli samaan aikaan jännittynyt ja innostunut. Pääsisin tutustumaan moneen uuteen ihmiseen, niin leiriläisiin kuin toisiin vapaaehtoisiin.  

Opin Kisakeskuksen leiriviikonlopuissa paljon uutta, lähtien siitä miten ohjaajana ollaan ja mitä leireillä tehdään. Jokaiseen viikonloppuun kuului aamupiirejä, yhteistä tekemistä, vanhempien oma hetki sekä iltasauna.  

Ohjelma leirille suunniteltiin yhdessä leirivastaavan ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Ohjelmaa kuitenkin muokattiin aina leirien aikana, sillä tärkeintähän on se, että perheet viihtyvät. He saivat siis esittää toiveita ohjelmaan, jos esimerkiksi tarvittiin omaa paussia, sellainen pidettiin.  

Pääsimme toteuttamaan paljon hauskoja asioita, esimerkiksi perheolympialaiset ja temppuradan järjestämisen. Ja omana suosikkinani, Halloween-bileet, sillä se sattui juuri samaan aikaan kuin leirimme.  

Tekemisen lisäksi tutustutaan toisiimme, jaetaan jopa henkilökohtaisia asioita elämistämme, syödään yhdessä ja vain rentoudutaan arjen kiireen välissä. Leirillä tärkeää on ennen kaikkea se, että on koko ajan läsnä.  

Leirillä ei olla puhelimella, vaan annetaan aikaa toisillemme.  

Rakensimme myös ilmapiirin, joka oli luottava ja salliva. Jokainen sai olla oma itsensä ja se mitä toisillemme kerroimme, jäi tiukasti meidän porukkamme sisälle.  

Vapaaehtoisena toimiminen antoi paljon itselleni, ja vielä enemmän perheille, joiden kanssa pääsi olemaan. Leirillä ymmärsi sen, miten tärkeitä ne todellisuudessa ovatkaan, ja miten suuri tarve tämänkaltaiselle toiminnalle on.  

En osannut edes kuvitella sitä oloa, joka leiriviikonlopun jälkeen tulee.

Se, kun pääsee tekemään merkityksellistä työtä, jossa pääsee osaksi perheiden elämää, hetken ajaksi.

Ja kun näki, minkälainen merkitys leireillä ihmisille on. 

Kokemukseni vapaaehtoisena opiskelijana on varmasti niin hyvä kuin voi olla. Suosittelisin vapaaehtoisena toimimista kaikille, joita se hiemankin kiinnostaa. Et tule pettymään! Itselläni on vielä keväällä leiriviikonloppuja tulossa, ja odotan niitä jo innolla.  

---

Lue lisää: