14.12.2020
/
Maria Tuononen
Maria Tuononen
Olen Maria, valmistun pian fysioterapeutiksi ja teen työharjoittelua Aikaa Ilolle -leireillä. Olen toiminut juniorurheilijoiden urheiluhierojana, avustajana päiväkodissa ja luokanopettajan sijaisena. Opinnoissani olen tutustunut lasten ja nuorten kliiniseen fysioterapiaan sekä hyvinvointia edistävään hanketyöhön. Pidän positiivisen pedagogiikan ja sovelletun liikunnan yhdistämisestä. Teen mielelläni työtä, jolla voin tuoda hyvää lapsille ja nuorille.

Sillä mitä tehdään tai missä tehdään ei ole niinkään paljon merkitystä kuin sillä, miten tehdään. Sillä miten ohjataan ja osallistetaan lapsia mukaan toimintaan on suuri merkitys. On olemassa osallistavaan liikuntaan kannustava lähestymistapa, jolla pyritään edistämään lapsen omaehtoista toimintaa ja kommunikaatiotaitoja sekä sosiaalisten ja emotionaalisten oppimiskokemusten saamista. Psykomotoriikan periaatteilla toteutetun liikunnan avulla voidaan tukea lapsen motoristen, sosiaalisten, emotionaalisten ja kognitiivisten taitojen kehittymistä. (Jaakkola & Zimmer.)

Esimerkkejä toiminnallisista psykomotoriikan perusteisiin pohjautuvista leikeistä:

  • Matalan kynnyksen hippana toimii huivihippa, jossa jokaisella osallistujalla on kädessään lyhyt huivi tai hipalla yksi pitkä huivi. Hippa ottaa kiinni jääneen huivista kiinni ja kiinni jääneet toimivat yhdessä ketjussa hippana. Tässä leikissä ei ole pakko koskettaa toista, mutta leikki vaatii yhteistyötä ja toisten huomioimista. (Jaakkola.)
  • Haastavampana hippana lohikäärmehippa, jossa alkuasetelma on jo jonossa ja edellä kulkevasta on pidettävä kiinni. Ketjussa ensimmäisenä oleva lapsi yrittää saada kiinni häntäpäässä olevaa lasta. Lohikäärme saa kiemurrella, mutta ei katketa. Kun häntäpäässä oleva lapsi on saatu kiinni, siirtyy hän hipaksi jonon alkuun.
  • Lasten itse ideoiman temppuratapisteen suunnitteleminen yhteistyössä pienryhmän kanssa. Aikuinen voi valita tarvikkeet etukäteen tai antaa lasten valita varastosta. Suunnittelun jälkeen lapset esittelevät pisteen ja pääsevät kokeilemaan toisten ideoimia pisteitä. Lopuksi pisteet siivotaan yhdessä. (Jaakkola & Zimmer.)
  • Motoriikkaradan, joukkueviestin tai muun haastavan tehtävän suorittaminen tehden yhteistyötä oman pienryhmän kanssa. Tässä tärkeämpänä on hyvä korostua yhteistyö kuin kilpailu.
  • ”Koira taluttaa sokeaa” -leikki. ”Sokealla” on silmät sidottuna ja ”Koira” ohjaa puhumatta etukäteen sovituilla käsikosketusmerkeillä ”sokeaa” esimerkiksi epätasaisessa maastossa. (Zimmer.)
  • Psykomotoriikan kehittäjän Renate Zimmerin ideoima säätiedotusrentoutus -harjoitus. Vastaavana harjoituksena toimii mikä vain aikuisen ohjaama kertomus, jonka aikana lapset piirtävät ohjeiden mukaisesti toisen lapsen selkään.

Selkeä aloitus, ohjeistus ja lopetus ovat tärkeitä tuokioita pitäessä. Toiminnan alussa on hyvä kerääntyä yhteen esimerkiksi piiriin, ja käydä jopa osallistujien nimet ja sen hetkiset kuulumiset läpi yhteyden luomiseksi. Ohjeistus tuokioon ja siinä toimimiseen voi olla suullisen sijasta myös kirjallinen, jolloin se on koko ajan kaikkien nähtävillä. Tavaroiden siivoaminen tuokion lopussa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja laittaa pisteen toiminnalle. (Zimmer.)

Toimintatapoja, joiden avulla aikuinen voi olla tukemassa sosioemotionaalisten taitojen vahvistamisessa:

  • Olemalla hyväksyvän ja yhteenkuuluvuutta luovan ilmapiirin ylläpitäjä
  • Käyttämällä selkeitä ja pilkottuja ohjeita
  • Pohtimalla mikä motivoisi lapsia ja mikä saisi heidät nauttimaan tekemästään
  • Kannustamalla toteuttamaan toimintaa luovilla ja hauskoilla tavoilla
  • Osoittamalla, että lapsen näkökulmalla on merkitystä
  • Kunnioittamalla myös sitä, jos lapsi ei halua toimintaan osallistua
  • Pitämällä huolta omasta jaksamisestasi esimerkiksi reflektoimalla toimintaa muiden aikuisten kanssa

Kysyin myös muilta leirityöntekijöiltä, mitä he ajattelevat lasten sosioemotionaalisten taitojen vahvistamisesta liikunnan avulla. Eräs ohjaajista nosti pohdinnoissaan esille sensitiivisen työotteen tärkeyden ja lapsen luottamuksen rakentumisen sitä kautta. Hän toi esille lapsen oikeuden olla oma itsensä, lapsen oikeuden saada olla turvallisessa ilmapiirissä ja mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja saada onnistumisen kokemuksia. Hän totesi myös kokeneensa usein liikunnan olleen parasta lääkettä lasten kasvun ja kehityksen suhteen.

Olen huomannut itse leireillä sen, että on tärkeää kuulostella ja ennakoida, vaikuttaako joku lapsista kaipaavan tukea tai ohjausta. Sosioemotionaalisten taitojen vahvistamiseen liitetyistä toimivista tavoista nousee mielestäni vahvasti esille lapsilähtöisyys ja lasten tarpeiden kunnioittaminen. Se on näkynyt myös leireillämme ja kuten yksi ohjaajistamme toikin esille, on lasten tarpeita kunnioittamalla myös mahdollista saada luotua luottamuksellinen suhde lapsen ja aikuisen välille. Olen kokenut tärkeäksi myös sen, että lasten toiminnassa on mukana turvallinen aikuinen, joka luo raamit, joiden sisällä lapsi saa toteuttaa toimintaa yhteisin pelisäännöin.

Olen leireillä saanut tehdä paljon huomioita lasten sosiaalisista- ja tunnetaidoista niin ohjattujen liikuntahetkien aikana kuin myös monissa muissa tilanteissa. Olemme kokeneet toimivaksi liikuntatuokioita toteuttaessamme luottaa myös omaan intuitioon, ja vaihtaa aktiviteettia ”lennossa”, jos jonkin pienryhmän kohdalla ennalta valitsemani toiminta on vaikuttanut jo heti alkuun ei-toimivalta idealta. Toteuttaessamme ryhmätyötä vaativaa motoriikkarataa oli huomattavissa, että aikuisten kannustuksen ja hienovaraisten vihjeiden avulla lapset alkoivat pian työskentelemään tiiminä ja kannustamaan toisiaan kohti maalia.

Yllätyksekseni huomasin kolmannella leirillä myös, kuinka paljon yllä kuvaamaani lohikäärmehippa vaatii lapsilta. Leikissä keskeistä on yhteistyön tekeminen, toisen lähellä oleminen, koskettaminen ja heittäytyminen. Toiminnan toteutuminen tässäkin vaati lapsen halua osallistua toimintaan. Suurimpana vaikuttavana tekijänä kaikissa näissä tilanteissa on ehdottomasti ollut se, miten aikuinen on ohjauksen toteuttanut alusta loppuun saakka.

Olen leireillä myös käytännössä päässyt näkemään sen, että aikuisten on hyvä antaa lasten luoda omaa toimintaa nimenomaan oman sisäisen motivaation ajamana. Hyvänä esimerkkinä leirillemme jo vakiintuneeksi lasten lempitoivepeliksi muodostunut ”KPK” eli kaikki polttaa kaikkia -polttopallo. Lapset ovat jokaisella leirillä peliä pyytäneet ja olemme järjestäneet pelille aikaa. Tärkeää tässäkin sosiaalisten- ja tunnetaitojen kehittymisen kannalta on ollut, että aikuinen on toiminnan ohjaamisesta vastuussa eli tärkeintä on ollut se, miten pelataan eikä se, mitä pelataan.

---

Lue mys kirjoituksen osa 1, Sosioemotionaalisia taitoja voi edistää liikunnan avulla

Lähteet

Icf 2020. Thl. Saatavana osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne. Luettu 26.11.2020.

Jaakkola, H 2015. Liikunta lasten sosiaalisten taitojen vahvistajana. Saatavana osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98428/Jaakkola_Hanna.pdf?s.... Luettu 25.11.2020. Neitola, M n.d. Saatavana osoitteessa: https://sites.utu.fi/rinnalla/sisaltoalueet-ja-asiantuntijat/sosiaaliemo.... Luettu 27.11.2020.

Neuropsykologit 2013. Hus, Mielenterveystalo, Lastenneurologia. Saatavana osoitteessa: https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/ammattilaisille/hairiot/Document.... Luettu 26.11.2020.

Ojajärvi, O 2018. Saatavana osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/159136/YAMK%20opinnaytetyo.... Luettu 26.11.2020.

Unicef n.d. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. Saatavana osoitteessa: https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf. Luettu 1.11.2020.

Vänskä, N & Pollari, K & Sipari, S 2016. Lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kelan tutkimus.

Zimmer, R 2011. Psykomotoriikan käsikirja. Keuruu: Otava.