Näe hyvä mussa -leirit tarjoavat myönteisiä kasvukokemuksia
Kun kuulin ensimmäistä kertaa Näe hyvä mussa -toiminnasta, yllätyin ettei se ollut osunut tielleni aiemmin. Toiminnan arvot vastasivat täysin oman toimintani arvoja ja mukaan päästyäni tunteeni vahvistui.
Näe hyvä mussa -toiminnan keskiössä ovat lasten minäkuvan ja itsetunnon vahvistaminen sekä onnistumisten kokemusten mahdollistaminen positiivisen pedagogiikan avulla ja siinä me aikuiset, niin työntekijät kuin vapaaehtoiset ja opiskelijatkin olemme avainasemassa. Positiivinen pedagogiikka ei tarkoita ongelmien lakaisua maton alle tai haasteiden peittelyä hattaralla vaan
- keskittymistä vahvuuksiin
- perusturvallisuuden tunteen vahvistamista
- tilanteiden ennakointia
- rajojen asettamista
- ja empaattista vuorovaikutusta.
Vahvuuksiin keskittyminen
Leiriviikonloppujen ohjelma on täyttä erilaista toimintaa, joka mahdollistaa sen, että jokainen lapsi pääsee loistamaan jollakin osa-alueella. Jokainen saa toiminnasta hyvää palautetta; kehua, kannustusta ja kiitosta. Eikä toiminnassa tarvitse loistaa, ohjaajat näkevät myös yrittämisen onnistumisena.
Perusturvallisuudentunteen vahvistamista
Leiriviikonloput ovat tiiviisti strukturoituja ja aikataulutettuja. Se ei kutenkaan tarkoita kiirettä tai sitä etteikö ohjelma voisi olla rentoa. Myös levähdyshetket on huomioitu viikonloppujen ohjelmassa. Tärkeintä tarkkaan mietityssä aikataulutuksessa on se, että lapsen perustarpeet täyttyvät. Ruokailu on viisi kertaa päivässä. Ruoka on hyvää, sitä on riittävästi ja tarjolla säännöllisesti. Ulkoilua ja liikkumista on päivässä useampaan otteeseen, jolloin lapset pääsevät nauttimaan luonnosta ja päästelemään ulos höyryjä. Aikuiset ovat läsnä kaikessa, joka hetki, jolloin lapsi voi myös nukahtaa turvassa.
Tilanteiden ennakointia
Ohjaajat miettivät ennakkoon mahdolliset haasteet ja vaaranpaikat ja pohtivat, miten näiltä voidaan välttyä, sekä toimintasuunnitelma, jos tilanne kuitenkin tulee esiin.
Rajojen asettamista
Positiivinen pedagogiikka ei sulje silmiään huonolta käytökseltä, mutta se ei myöskään perustu rangaistukseen tai lahjontaan. Leiriviikonlopulle tehdään yhdessä lasten kanssa säännöt ja yhdessä myös mietimme, miten voimme oppia toimimaan siten, että sääntöjen noudattaminen toteutuu. Opettelemme yhdessä korjaamaan virheitä, etsimään vaihtoehtoisia ratkaisuja ja toimimaan kaikkia kunnioittavalla tavalla.
Empaattista vuorovaikutusta
Aikuisina ohjaajat näyttävät mallia empaattisesta vuorovaikutuksesta. Empaattinen vuorovaikutus on pysähtymistä, kuuntelua, ymmärrystä ja tarpeisiin vastaamista. Näe hyvä mussa -leireillä on hyvä määrä aikuisia lapsilukuun nähden, jolla varmistetaan se, että pysähtymiselle ja kuuntelemiselle on aikaa. Empaattinen vuorovaikutus koskee myös ohjaajien välistä kommunikointia, mikä lujittaa ohjaajatiimin yhteistyötä ja antaa lapsille mallia käytännössä.
Kaikki yllä mainittu Näe hyvä mussa -toiminnan positiivisen pedagogiikan toimintatavat luovat pohjaa lapsen itsetuntemuksen ja itsetunnon vahvistamiselle. Monet usein sekoittavat itsetuntemuksen ja itsetunnon termit. Toki ne liittyvät vahvasti toisiinsa, sillä paremman itsetuntemuksen kautta vahvistamme itsetuntoamme, mutta on hyvä oppia erottamaan termit toisistaan.
Itsetuntemus on siis lyhyesti selitettynä sitä, että henkilö tietää kuka on ja mitä haluaa, kun taas itsetunto kertoo siitä, että henkilö hyväksyy itsensä ja pitää itsestään heikkouksistaan huolimatta. Itsetuntemus on siis ymmärrystä itsestä ja itsetuntemuksen kautta tunnistamme omat tarpeemme ja arvomme ja osaamme asettaa tavoitteita näiden pohjalta. Itsetunto taas on itsensä hyväksymistä, kunnioittamista, rakastamista, itseensä luottamista ja omien heikkouksiensa tiedostamista.
Itsetunto kehittyy lapsuudessa myönteisten kasvukokemusten kautta.
Vanhemmilta ja muilta tärkeiltä aikuisilta saamamme rakkaus, huolenpito ja hyväksyntä tukevat hyvän itsetunnon kehittymistä. Lapsuuden ja nuoruuden kokemuksilla, sanoilla ja kohtaamisilla on iso merkitys itsetuntomme kehittymisessä.
Näitä myönteisiä kasvukokemuksia Näe hyvä mussa -leirit lapsille tarjoavat. Myös sinä lukija, olitpa sitten Näe hyvä -toiminnasta kiinnostunut vapaaehtoinen, työntekijä, opiskelija tai lapsen vanhempi, voit miettiä, millä tavoin sinä voit juuri tänään vahvistaa kohtaamasi lapsen tai nuoren itsetuntoa.
Mimmu Pietilä, Näe hyvä mussa -toiminnan Hämeenlinnan-ryhmän leiripedagogi syksyllä 2021