Opiskelijana vapaaehtoistyössä
Bussi kääntyy pienen pienelle, mutkittelevalle hiekkatielle. Tunnelma on odottava, innostunut. Minua jännittää, sillä olen aivan uuden kokemuksen edessä enkä ole täysin varma mihin olenkaan kesän ajaksi sitoutunut. Tie tuntuu mahdottoman kapealta näin isolle bussille, mutta bussikuski on taitava ja pian jo kaarramme Pukkilan lomakeskuksen pihaan. Näen kauniin järvimaiseman ja vehreän luonnon. Innostus alkaa kohota, kun ihmiset purkautuvat bussista liikkuen kohti leirikeskuksen ovea.
Seikkailu voi alkaa!
Törmäsin Parasta Lapsille ry:n toimintaan, kun etsin itselleni kesäharjoittelupaikkaa. Innostuin toiminnasta heti; järjestön arvomaailma vastaa omaani ja sillä on pitkä historia sekä vankka kokemus ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön parissa. Halusin ehdottomasti ottaa järjestöön yhteyttä ja selvittää, olisiko heillä vielä tilaa yhdelle sosionomiopiskelijalle vapaaehtoistyön puitteissa. Tapaaminen koordinaattorin kanssa järjestyi ja pian olinkin raivaamassa kalenteristani tilaa järjestön erilaisille koulutuksille sekä leiritoiminnalle kesää varten.
Koin saavani kattavan perehdytyksen sekä tarvittavat valmiudet tuleville leireille eri koulutuksien avulla. Vapaaehtoiset saavat osallistua näihin ilmaiseksi. Tapasimme tulevan tiimin kanssa ennen jokaista leiriä virtuaalisesti, jotta voisimme tutustua toisiimme ennalta sekä suunnitella kunkin leirin toimintaa etukäteen. Koin ilmapiirin lämpimäksi, huumorintajuiseksi, osaavaksi sekä turvalliseksi, minkä vuoksi leireille lähteminen täysin noviisina tuntui helpolta sekä luontevalta.
Ensimmäinen leiriviikko oli vertaansa vailla
Täysin uudet ympäristö, työnkuva, struktuuri, aktiviteetit sekä ihmiset. Siinä pohja jännittävälle, joskin tervetulleelle, rutiinejani rikkovalle seikkailulle, jossa päähenkilöinä olivat monikulttuuriset, upeat perheet kauniissa järvimaisemassa. Ensimmäisten päivien opettelun jälkeen leirielämä alkoi sujua paremmin sekä jaksaminen kohota. Lopulta ensin pitkiltä tuntuvat päivät vain hujahtivat ilakoiden ohi.
Intensiiviset viikot olivat opettavaisia niin ammatillisesti kuin henkilökohtaisestikin.
Sain syventää osaamistani ryhmänohjauksen tiimoilta eri ikäisten ihmisten kanssa, sain opetella paljon uusia leikkejä ja aktiviteetteja, sain oppia uusista kulttuureista, ihmisistä, erilaisista perhedynamiikoista sekä toimintatavoista. Pääsin harjoittamaan ongelmanratkaisukykyäni nopeastikin vaihtuvissa tilanteissa sekä toimimaan osana ammattitaitoisia, monilahjakkaita tiimejä. Sain heittäytyä, nauraa, leikkiä, hiljentyä, tanssia, vakavoitua, liikuttua sekä iloita.
Mikäli olen joskus pohtinut, olisiko vapaaehtoistyö minua varten, voin tämän kokemuksen pohjalta vastata myöntävästi. Jo pieni määrä iloa ja läsnäoloa vaikuttaa merkittävästi kanssakulkijoiden elämään. Kun nämä asiat toteutuvat kauniissa luontomaisemassa, hyvien ruokien äärellä, mahtavassa seurassa, ei kesää voisi paremmin viettää.
Annika Varkki, vapaaehtoinen leiriohjaaja