26.3.2020
/
Sirpa Nygren
Sirpa Nygren
Sirpa on sairaanhoitajaopiskelija, joka teki työharjoittelun Näe hyvä mussa -viikonloppuleireillä riihimäkeläisten lasten ryhmässä Hauholla.

Kun odotin bussia ensimmäiselle leirille, mietin jännityksellä, mitä kaikkea näistä leireistä lapsille ja itselleni sairaanhoitajaopiskelijana seuraakaan. Jo itsestään leirin nimi Näe Hyvä Mussa kihelmöi rinnassani.

Niin kuin keväällä kylvetyt siemenet eivät vielä siinä vaiheessa näytä paljoakaan itsestään, mutta odotapas kun lähestytään syksyä. Pellosta alkaa nousta mitä mahtavinta satoa. Eri värisiä ja muotoisia kasviksia, eri väriset kukat kaikessa loistossaan. Jokainen niin ainutlaatuinen, ei ole kahta samanlaista.

Näin ajattelen myös Näe Hyvä Mussa -leiristä. Lapsissa on valtava potentiaali kaikkeen hyvään. Joillakin lapsilla se hyvä on vain vielä kätkössä. Ohjaajina havainnoimme lapsia leirin aikana, kuinka esiin tulee upeita tyttöjä ja poikia.

Toisella on niin hieno kyky ottaa muita huomioon ja puolustaa heikompaa lasta.

Tätä piirrettä lapsessa tulee vahvistaa, vaikkapa sanomalla hänelle, että olet upea leiriläinen ja huomioit hienosti muita leirikavereita. Kiitos sinulle tästä.

Näin pienillä kommenteilla saadaan lapsi tuntemaan, että hän on erityinen ja tärkeä. Kun viisi leiriä on ohi ja jo paljon aikaisemminkin, alkaa lapsissa näkyä sitä ihanaa ainutlaatuisuutta ja hyvää hedelmää, aivan kuin niissä peltoon kylvetyissä siemenissä.

Sato on runsas ja ainutlaatuinen. Nämä vahvistavat, tukevat, ja kannustavat leirikokemukset voivat näkyä tulevaisuudessa nuoressa ja olla vahvistamassa murrosikään ja paljon pidemmällekin. Hyvät ja kannustavat sanat ja läsnäoleva ohjaaja eivät unohdu lapselta.

Kun lapsia alkoi virrata vanhempiensa kanssa Riihimäen linja-autoasemalle ensimmäistä leiriviikonloppua kohti, oli jännitystä ilmassa. Jotkut lapset tunnistivat heti tuttuja kavereita leirilasten joukossa.

Jokunen lapsi pälyili ympärilleen hiukan hämentynein ilmein. Heti huomattuani epävarman lapsen riensin tervehtimään. Alkoikin iloinen rupattelu leirin odotuksista. Lapset ovat niin positiivisia ja yleensä aika avoimia, kun vaan heihin ottaa kontaktin.

On tärkeää, että kukaan lapsista ei jää yksin, tästä me ohjaajat pidämme huolen, heti alusta alkaen.

Tämä vahvistaa lapsen kokemusta yhteyteen, että hänestä välitetään ja että ohjaajat ovat häntä varten.

Tarina kertoo, että joku lapsista olikin luullut, että ohjaajat asuvat Hauhon leirikeskuksella ja ovat vain heitä leiriläisiä varten, aina siellä ottamassa vastaan uudet leiriläiset. Ei huonompi idea, lapselle kaikki on niin yksinkertaista.

Ensimmäisenä leiriaamuna, vatsat täynnä ravitsevaa aamupalaa, suuntasimme kohti rakennusta, jossa aloitimme yhteiset tutustumisleikit. Ilmassa oli positiivista värinää. Jokainen lapsi kertoi mistä pitää ja mistä ei pidä.

Oli ilo huomata, miten paljon oli yhteisiä asioita mistä lapset pitivät. Ne yhdistivät lapsia, ja me ohjaajina voimme ottaa mieltymykset huomioon. Esimerkiksi toiset tykkäsivät leipomisesta, joten järjestimme muffinssien leivontaa. Toiset tykkäsivät piirtää ja pelata pelejä, tätä iloa järjestiin koko porukalle. Toinen lapsi halusi ommella ja askarrella, siihen tuli mahdollisuus jo heti leirin alusta.

Oli ihana antaa palautetta lapselle, joka ompeli oma-aloitteisesti pienen mäyräkoiran pehmeästä ruskeasta kankaasta, että miten kärsivällisesti sinä teit ompelun loppuun ja lopputulos oli upea. Kyllä siinä lapsen kasvot paistoivat kuin aurinko. Hän tunsi onnistuneensa.

Lasta voi vahvistaa hyvinkin pienin elein ja sanoin.

Myönteisyys alkaa näkyä lapsessa aika pian. Epävarmasta lapsesta alkaa näkyä piirteitä, että hänen itsetuntonsa on saanut vahvistusta. Lapsi on huomannut, että hänet huomataan ja häntä kuunnellaan sekä hänen toiveitaan toteutetaan. Se tuo lapselle vahvan tunteen omasta merkityksestään ja ainutlaatuisuudestaan pienenä ihmisenä.

Esimerkiksi keittiön emäntä kysyi lapsilta ruokaillessamme, mitä he toivoisivat lauantain iltapalaksi seuraavalla leirille. Kuin yhdestä suusta lapset huusivat, että pizzaaaaaa! Kun seuraava leiri koitti, lauantai-iltana oli lapsille pizzaa. Kyllähän tämä toi ilon keskellemme ja kokemuksen lapsille, että heidän toiveillaan on merkitystä. 

Kun lapsen itsetunto on vahvistunut leirillä, hymy on herkemmässä, lapsi työskentelee ryhmässä luonnollisesti, huomioi toisia ja on itse aktiivinen, lapsi rohkenee kertoa mielipiteensä ja ajatuksiansa vapautuneemmin. Tämä johtuu siitä, että lasta on huomioitu leirillä erityisellä tavalla, kuunneltu ja annettu myönteistä palautetta.

Leirillä on toteutettu lapsen unelmia. Näin lapsi on saanut kokea, että hänen on mahdollista toteutua ja että lapsi on otettu tosissaan. Lapsi on tullut kuulluksi ja hän on saanut kokea aikuisten pyyteetöntä läsnäoloa koko pitkän viikonlopun ajan.

Ei ihme, jos vanhempien kertoman mukaan lapset jo odottavat seuraavaa leiriviikonloppua.  

Kyselin vanhemmilta palautteessa, onko tämä Näe Hyvä Mussa -ajatus näkynyt lapsessa. Lähes kaikki vanhemmat olivat huomanneet lapsessa iloisuutta, joitain poikkeuksellisia tilanteita, joissa vanhempi oli esimerkiksi havahtunut, että miten tuo mun lapsi noin sanoi, se oli jotain kaunista, jota ennen ei ollut tullut lapsen suusta. Kyllä hyvän huomaa vanhemmatkin. Moni vanhempi oli huomannut paremman keskusteluyhteyden lapsen kanssa, lapsi oli kertonut kivoja asioita leiristä ja sanoi jo odottavansa uutta leiriä.

Näe Mussa Hyvä leirillä toteutetaan positiivista pedagogiikkaa. Tämä perustuu siihen, että voimme ohjaajina vahvistaa lapsen luonteen vahvuuksia ja myönteisten tunteiden tunnistamista.  Lapset saavat kokemusta erilaisista perheistä tulleista lapsista, kaikki ovat yhtä arvokkaita ja ainutlaatuisia lapsia. Kaikkia lapsia pyritään huomioimaan tasavertaisesti.

Lapsien toiveita toteutetaan. Joku lapsista tykkää urheilusta, joten niille lapsille järjestetään yltäkyllin erityyppisiä urheilumuotoja. Urheilun hieno puoli on, se että siinä lapset harjaantuvat tiimityöskentelyyn.

Järjestimme leikkimielisiä kilpailuja, joissa pieni ryhmä taisteli yhdessä toisia ryhmiä vastaan, pomppien korien päällä ja kuljettaen koria mukanaan, niin että jalka ei kosketa maata. Viestin tavoin edettiin ja voittaja oli se, joka oli ensimmäisenä maalissa. Lopputuloksessa huomioitiin, kuka on nopein, kenen tiimi toimi hyvin yhteistyössä, miten lapset huomioivat toisiaan ja loivat reilun kilpailuhengen.

Kehitys oli nähtävissä upealla tavalla, joillakin lapsilla vahvemmin kuin toisilla. Joku lapsi, joka ei alussa tullut mukaan kilpailuun, toisella leirillä olikin jo innokkaana ryhmässä mukana.

Lapsen kokemus siitä, että hän kuuluu tähän tiimiin ja joukkoon, vahvistaa hänen tunnetaitojaan ja yhteistyötaitojaan.

Nämä taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä lapsen kehitykselle ja kasvulle.

Nyt koronavirus astui kuvioihin ja leirit ovat tauolla, meidän kaikkien suruksemme. Toivon kuitenkin, että lapsille on jäänyt jotain hyvää muistoksi jo niiltä kahdelta leiriltä,  jotka ehdimme pitää. Antaa hyvän kasvaa ja vahvistua.

Toivottavasti nähdään pian, niin lasten kuin upean tiimimme kanssa, johon kuuluivat Sami, Teemu, Matias, Suvi ja Vilma.

Pienen pieni hymy ja pienen pieni halaus, nämä kaikki kuuluu suureen ystävyyteen!

Aurinkoisin kevätterveisin

leiriohjaaja Sirpa

 

----

Näe hyvä mussa -hankkeen sivut