11.12.2019
/
Peppi Turunen
Peppi Turunen
Parasta Lapsille ry:n vapaaehtoistoiminnan suunnittelija. Peppi on järjestömaailmasta innostunut, huumorilla ja avoimella mielellä maustettu henkilö. Tykkää liikkumisesta ja hyvistä keskusteluista. Kuvailtu "yllättävän epäkieroksi savolaiseksi".

Kävin pari viikkoa sitten leirivierailulla lasten Aikaa ilolle  sekä Näe hyvä mussa -leireillä. Se oli minulle kaikin puolin antoisa kokemus. Kaikki se, minkä eteen teemme töitä täältä toimistolta käsin konkretisoituu ihan uudella tavalla, kun sitä pääsee näkemään käytännössä. Samoin ne sanat joilla kuvailemme toimintaamme alkoi yhtäkkiä tuntua vielä luontevammalta omaankin suuhun. Toiminnassa näkyi todella yhdessäolon ilo ja riemu sekä kunnioittava ja lämmin kohtaaminen. Tunsin ylpeyttä meidän vapaaehtoisten sekä työntekijöiden työstä, jota pääsin todistamaan.

Leirillä eräs lapsi kysyi minulta yllättäen, saanko työstäni palkkaa. Kysymys hieman huvitti ja vastasin siihen tietenkin rehellisesti: ”Kyllä. Nämä työntekijät täällä ovat minun työkavereitani.” Lapsi katsoi minua hymyillen, jopa hieman ilkikurisesti. Hän madalsi ääntään ja supatti sitten hiljaa minulle: ”Tiesitkö sä, että nää ohjaajat on täällä meidän kanssa ihan ilman palkkaa! Siis mieti, ne haluu tulla tänne vaan olee meidän kaa.” Mietinhän minä sitä ja hyvin usein mietinkin!

Miten hienoa onkaan ihmisen halu auttaa, lahjoittaa aikaansa, osaamistaan tai kulkea mukana toisen ihmisen rinnalla.

Mutta miksi ihminen oikeasti lähtee vapaaehtoistyöhön, josta ei tosiaan saa palkkaa?

Motiivit vapaaehtoistyön tekemiseen vaihtelevat ihmisillä suuresti. Hienoa vapaaehtoistyön tekemisessä onkin myös se, että egosentrisistä ja jopa egoistisista motiiveista voi syntyä erittäin paljon hyvää! Jos haluaa kehittää omaa osaamistasi tai kerätä vaikka arvokasta työkokemusta, on vapaaehtoistyö siihen loistava tapa.

Tuota lapsen lausahdusta pystyy tutkiskelemaan ainakin kahdesta hyvin erilaisesta näkökulmasta. Ensimmäinen näistä on se, kuinka ainutlaatuista näille toimintaan osallistuville lapsille on, että aluksi täysin tuntemattomat aikuiset haluavat tulla leirille mahdollistamaan heille iloista yhdessäoloa ja vaihtelua arkeen täysin vapaaehtoisesti. Ja toiseksi se, että lapselle on jopa yllättävää tai järkyttävää, että näin joku aikuinen todella haluaa tehdä. Se että joku perheen ulkopuolinen aikuinen haluaa pyyteettömästi olla heidän kanssaan ilman rahallista korvausta. Ajatus tuntuu jopa hieman surulliselta. Tämä onkin hyvä muistutus myös kaikille lasten ja nuorten kanssa palkollisena työskenteleville, kuinka tärkeää on sanoittaa ja näyttää myös sitä, että työstään nauttii ja pitää.

Välillä tuntuu että on ihan vaikeaa sanoittaa sitä kiitoksen määrää, mitä tuntee vapaaehtoistyötä tekeviä kohtaan. Loppujen lopuksi uskon kuitenkin siihen, että suurimmat kiitokset tulevatkin usein ihmiselle toiminnan kautta ja siellä olevilta ihmisiltä.

Jokainen, joka joskus on saanut pyyteettömän hymyn tai halin hyvän teon jälkeen pieneltä tai isolta ihmiseltä, tietää kuinka se koskettaa.

Ja tällä en halua missään nimessä vähätellä vapaaehtoisten kiittämistä myös meidän vapaaehtoistoimijoiden osalta. En missään nimessä! Se on ihan yhtä tärkeää.

Tämä meneekin nyt kiitoksena jokaiselle teille, jotka teette vapaaehtoistyötä Parasta Lapsille ry:ssä! Niin kliseiseltä kun se kuulostaakin niin uskon todella siihen, että hyvät teot, isot ja pienet, toisten auttaminen ja huomioiminen antaa usein yhtä paljon sen antajalle kuin saajalle.