14.12.2020
/
Maria Tuononen
Maria Tuononen
Olen Maria, valmistun pian fysioterapeutiksi ja teen työharjoittelua Aikaa Ilolle -leireillä. Olen toiminut juniorurheilijoiden urheiluhierojana, avustajana päiväkodissa ja luokanopettajan sijaisena. Opinnoissani olen tutustunut lasten ja nuorten kliiniseen fysioterapiaan sekä hyvinvointia edistävään hanketyöhön. Pidän positiivisen pedagogiikan ja sovelletun liikunnan yhdistämisestä. Teen mielelläni työtä, jolla voin tuoda hyvää lapsille ja nuorille.

Lapsuudesta saakka arjessa toistuvan säännöllisen liikunnan tiedetään vaikuttavan terveyteen, terveellisten elämäntapojen omaksumiseen ja akateemiseen menestykseen myöhemmässä elämässä. Lapsuusajan sosioemotionaaliset taidot heijastuvat myös myöhemmän iän oppimiseen, saavutuksiin ja ihmissuhteisiin. Hyvät vuorovaikutus- ja tunnetaidot ovat ehkäiseviä tekijöitä syrjäytymisessä sekä päihde- ja mielenterveysongelmissa.

Olen toiminut tänä syksynä työharjoittelun puitteissa leiriohjaajana Aikaa Ilolle -leireillä Hauholla. Olen leireillä työskennellessäni huomannut sen mikä elämässä usein, ja etenkin tänä aikana, korostuu.

Joudumme elämään alati muuttuvissa tilanteissa.

Milloin joku lapsista tarvitsee yhtäkkiä yhden aikuisista kokonaan itsellensä, milloin taas toisen lapsen sisäisen tarpeen ajama toiminta muuttaa koko ryhmän dynamiikkaa ja aikuisen on luotava pikainen varasuunnitelma. Toisinaan jokin ulkopuolinen tekijä muuttaa toimintaa ja meidän on sopeuduttava. Jo ensimmäisestä leiristä lähtien on ollut havaittavissa, kuinka aikuisen läsnäolo ja ohjaus sekä harkittu pienryhmien koonti muuttavat tilannetta ja lasten toimintaa niin yksilö- kuin ryhmätasolla.

On todettukin, että sensitiivisen aikuisen tuki on tarpeellinen sosioemotionaalisten taitojen oppimisen mahdollistamisessa (Neitola). On ollut hienoa olla mukana tiimissä, joka on kulkenut läpi leirien tuntosarvet pystyssä, lasten tarpeet edellä ja samaan hiileen puhaltaen nauttien matkan joka askeleesta täysin siemauksin.

Halusin kirjoittaa lasten sosioemotionaalisten taitojen vahvistamisesta liikunnan avulla, sillä lasten ja nuorten kuntoutuksessa korostetaan enenevästi positiivisen pedagogiikan, lapsen osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisen sekä aktiivisen elämäntavan merkitystä lasten ja nuorten terveellisen kasvun ja kehityksen edellytyksenä. Jokaisella lapsella tulisi myös YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan olla oikeus tulla aktivoiduksi liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan aikuisten toimesta, lapsen taitoihin tai haasteisiin katsomatta (Unicef n.d).

Kansainvälinen terveysluokitus (ICF) kuvaa ihmisen toimintakyvyn ja terveyden koostuvan yksilön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydentilasta, mutta myös yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ympäristötekijöitä ovat fyysisen ympäristön lisäksi myös sosiaalinen ympäristö ja ympäristön asenteet. Tähän kuuluvat vahvasti ympäristöstä saatu tuki, ihmisten keskinäiset suhteet ja kyky huolehtia itsestään ja muista. (Icf.)

Lasten sosioemotionaalisilla taidoilla eli sosiaalisilla ja tunnetaidoilla tarkoitetaan kaikkia niitä taitoja, joita tarvitaan, kun toimitaan yhteistyössä tai vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sosioemotionaalisiin taitoihin kuuluu kyky säädellä ja tunnistaa omia tunteita ja tunteisiin liittyvää käyttäytymistä. Toisen asemaan asettuminen ja toisten tunteiden ymmärtäminen ovat myös tarvittavia taitoja.

Tunnetaitoihin liittyy se, että tunnistaa omia vahvuuksiaan ja osaa reflektoida sitä, mitä ei vielä hallitse.

Sosioemotionaaliset taidot mahdollistavat ihmissuhteiden solmimisen ja ylläpitämisen. On hyvä muistaa, että meillä jokaisella, iästä riippumatta on vahvuuksia ja harjoitettavia taitoja hyvin vaihtelevasti eri osa-alueilla. (Neitola & Neuropsykologit.)Leirit ovatkin oivallinen tilaisuus vahvistaa sosioemotionaalisia taitoja ja päästä oppimaan toistemme vahvuuksista ja taidoista.

Lapset oppivat parhaiten sisäisen motivaation ja leikin kautta muilta vertaisiltaan lapsilähtöisen, luotettavan ja turvallisen aikuisten tukemana. Hyväksyvä ja yhteenkuuluvuutta luova ilmapiiri on tärkeässä osassa sosiaalisten taitojen kehittymisessä (Neitola & Ojajärvi & Jaakkola). Kun lapsella on mahdollisuus rakentaa toimintaa itsellensä mielekkääksi vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, tuetaan lapsen osallisuutta ja samalla vaikutetaan lapsen oman identiteetin kehittymiseen. Lapsen osallisuutta ja toimijuutta aikuinen voi tukea osoittamalla arvostavansa lapsen näkökulmaa ja huomioimalla lapsen tunteita.

Aikuinen voi vaikuttaa lasten toimijuuteen ennakoimalla, viestimällä selkeästi tulevasta ja antamalla lasten tehdä valintoja ja päätöksiä. Aikuinen voi antaa lapselle mahdollisuuden toteuttaa toimintaa joustavilla, hauskoilla ja luovilla tavoilla. (Vänskä & Pollari & Sipari.) Reflektoimalla omaa toimintaansa ja käymällä vertaisten kanssa läpi tilanteita ja toimintatapoja, aikuinen voi kehittyä lapsen toimijuuden vahvistamisessa. Keskustelulla tiedetään yleisestikin olevan vaikutusta sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Tätä voisi hyödyntää myös laittamalla lapset toimimaan esimerkiksi tuomareina tai ratkaisemaan ristiriitatilanteita ohjatun keskustelun avulla. (Jaakkola & Vänskä ym.)

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edesauttavat lapsen terveellistä kehitystä.

Tähän tavallinen ulkona leikkiminen ja arkiliikunta ovat usein toistuessaan riittäviä. Kun leikkiin tai liikuntaan osallistuu useampi kuin yksi lapsi, perustuu toiminta yhteistyöhön ja vuorovaikutuksessa olemiseen.

Muiden kanssa liikkuessaan lapsi voi saada kokemuksen siitä, että hän on tärkeä osa ryhmää. Yhdessä tapahtuvan liikunnan kautta lapsi voi oppia tiimityöskentelyä, ohjaukseen sopeutumista, sääntöjen noudattamista, tunteiden säätelyä ja oman sekä toisen henkilökohtaisen tilan huomioimista. Lapsi saa yhdessä tapahtuvan liikunnan kautta sekä onnistumisen että epäonnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden ystävyyssuhteiden solmimiseen. (Zimmer & Jaakkola.)

---

Lue myös kirjoituksen 2. osa: Minkälaisella liikunnalla lasten sosioemotionaalisia taitoja voi tukea?

 

Lähteet

Icf 2020. Thl. Saatavana osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/icf-luokitus/icf-luokituksen-rakenne. Luettu 26.11.2020.

Jaakkola, H 2015. Liikunta lasten sosiaalisten taitojen vahvistajana. Saatavana osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/98428/Jaakkola_Hanna.pdf?s.... Luettu 25.11.2020. Neitola, M n.d. Saatavana osoitteessa: https://sites.utu.fi/rinnalla/sisaltoalueet-ja-asiantuntijat/sosiaaliemo.... Luettu 27.11.2020.

Neuropsykologit 2013. Hus, Mielenterveystalo, Lastenneurologia. Saatavana osoitteessa: https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/ammattilaisille/hairiot/Document.... Luettu 26.11.2020.

Ojajärvi, O 2018. Saatavana osoitteessa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/159136/YAMK%20opinnaytetyo.... Luettu 26.11.2020.

Unicef n.d. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista. Saatavana osoitteessa: https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf. Luettu 1.11.2020.

Vänskä, N & Pollari, K & Sipari, S 2016. Lapsen osallistumista ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kelan tutkimus.

Zimmer, R 2011. Psykomotoriikan käsikirja. Keuruu: Otava.