1. Kuka olet?
Olen Piia, ikää kertynyt 42 vuotta ja olen naimisissa. Olen asunut koko ikäni pääkaupunkiseudulla mutta viettänyt kesät mahdollisuuksien mukaan maalla, varsinkin Loviisassa. Olen töissä kaupassa marketpäällikkönä mutta nyt olen ollut vuoden vuorotteluvapaalla nauttien rauhallisista aamuheräämisistä.
Harrastan kaikenlaista urheilua kuntoilumielessä, tällä hetkellä pidän eniten kävelystä, kahvakuulailusta ja kuntonyrkkeilystä.
2. Miksi tulit vapaaehtoiseksi Parasta Lapsille -järjestöön?
Olen omasta työstäni vuorotteluvapaalla ja halusin tehdä vapaa-aikana jotain sellaista, josta jäisi hyviä muistoja ja jolla olisi oikeasti jotain merkitystä.
Ajattelin, että nyt olisi minun vuoroni antaa takaisin jotain mitä olen itse saanut järjestön kautta kokea.
Ensimmäinen kosketus Parasta Lapsille -järjestöön on vuosien takaa kun olin itse leiriläisenä Pukkilassa noin 30 vuotta sitten. Koska olin itse saanut hyviä kokemuksia ja muistoja lapsena leiriltä Pukkilasta, oli järjestön valinta aika helppo. Ajattelin, että nyt olisi minun vuoroni antaa takaisin jotain mitä olen itse saanut järjestön kautta kokea.
Myös se on hyvä juttu, että järjestö perehdyttää ja kouluttaa vapaaehtoisia erilaisilla koulutuksilla. Itse olen käynyt perusperehdytyksen lisäksi kolme koulutusta (EA1, kohtaamisia kulttuurin äärellä sekä pelit ja leikit-koulutus) ja kaikki ovat olleen todella hyviä. Siellä tapaa myös muita vapaaehtoisia ja pääsee kuulemaan muiden kokemuksia.
3. Mitä olet tehnyt Parasta Lapsille -järjestössä?
Keväällä olin mukana yhden vanhemman perheiden viikonloppuleireillä Kisiksessä, kesällä olin Pukkilassa kahdella viikon leirillä (nuorten leiri ja yhden vanhemman perheleiri) ja nyt syksyllä olin mukana yhdellä lasten viikonloppuleirillä Kotorannassa. Olin myös mukana toimistolla synttärihumussa avoimien ovien päivänä puhumassa vapaaehtoisuudesta kahden muun vapaaehtoisen kanssa.
4. Mikä on ollut haasteellista vapaaehtoisuudessa?
Ihan ensimmäisellä kerralla leiritapaamisessa ennen leiriä tuntui siltä, että en varmastikaan osaa mitään. Oli niin pitkä aika siitä, kun olin edellisen kerran leikkinyt tai leikittänyt, ettei yhtään leikkiä tullut mieleen. Onneksi mukana oli muita vapaaehtoisia, joilla homma oli entuudestaan hallinnassa, joten ilta sujui hyvin. Ja huomasin ilokseni sen, että kyllä ne leikit tuli minunkin mieleen kun vaan meni rohkeasti mukaan leikkimään.
Muita suuria haasteita ei ole ollut, sillä teemme asioita yhdessä ja leireillä on ollut todella osaavat johtajat, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Tosin leireillä unet jää lyhyiksi kun leiripäivän jälkeen jäädään muiden vapaaehtoisten kanssa juttelemaan päivän tapahtumista.
5. Mikä on ollut antoisaa vapaaehtoisuudessa?
Vapaaehtoisuudessa parasta on yhdessä tekeminen. Ja tietysti se että jokainen pääsee toteuttamaan itseään omalla tavallaan, on se sitten askartelun, leikin tai vaikka laulamisen kautta. Kun itse antaa aikaansa ja heittäytyy rohkeasti mukaan tekemään kaikkea hauskaa voi löytää itsestään ihan uusia puolia.
Ja lapsia ja nuoria kuuntelemalla oppii itsekin paljon. Minä olen oppinut ainakin sen, ettei haittaa vaikka ei osaa, kokeile, saatat huomata että osaatkin!
Fact files
Lempivärini: pinkki, keltainen, punainen... kaikki ihanat pirteät värit
Lempieläimeni: koira
Lempiruokani: poronkäristys
Suosikkihahmoni: Nalle Puh