Mapuchet: Chilen suurin alkuperäiskansa

Mapuchet ovat Etelä-Amerikan kolmanneksi suurin ja Chilen suurin alkuperäiskansa, joka elää nykyisen Chilen ja osittain myös Argentiinan alueella. Chilen noin miljoonasta mapuchesta puolet asuu suurkaupungeissa ja puolet maaseudulla.

Nimi mapuche tulee sanoista mapu (maa) ja che (ihmiset). Mapuchet puhuvat omaa mapudungunin kieltään, jolla ei ole kirjakielen asemaa.

Mapuchekansa haluaa tulla tunnustetuksi kansana. Tavoitteena on sitä kautta saada perustuslakiin kirjatut oikeutensa. He haluavat takaisin ikiaikaiset maa-ja vesialueensa ja tahtovat huolehtia niiden hyvinvoinnista luontoa kunnioittaen. Mapuchet haluavat tulla osallisiksi yhteiskunnan kehittämisessä ja saada äänensä kuuluviin. Mapucheyhteisöt kamppailevat tällä hetkellä kansallisten ja monikansallisten yhtiöiden kanssa, mikä on johtanut vakaviin yhteydenottoihin ja konflikteihin. Moni mapucheaktivisti on vangittu terrorismista syytettynä.

Mapucheiden historiaa

Mapuchet vastustivat yli neljän vuosisadan ajan Inka-imperiumin laajenemista ja espanjalaisten valloitusyrityksiä. Etelä-Amerikan alkuperäiskansoista mapuchet ovat ainoa ryhmä, jonka olemassaolon ja valtion Espanjan kruunu joutui sopimuksella vahvistamaan 1641. 1800-luvulla Chilen valtion perustamisen jälkeen, mapuchet alistettiin ja pakotettiin reservaatteihin.

Mapucheiden asema nykyään

Mapuchet ovat säilyttäneet kielensä, perinteensä ja uskomuksensa huolimatta Chilen valtion vainosta ja huonosta kohtelusta. Mapuchemaita on tuhottu ja tuhotaan, mapuchet elävät köyhyydessä eikä heillä ole alkuperäiskansan oikeuksiin kuuluvia hallintoelimiä eikä perustuslain suojaa omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Koulut ovat useimmiten huonoja sekä fyysisiltä puitteiltaan että opetukseltaan.