Vertaisuudesta voimaa arkeen

Vanhemman arki rakentuu monista vastuista, päätöksistä ja jatkuvasta huolenpidosta. Vaikka vanhemmuus on usein antoisaa, voi se ajoittain tuntua myös kuormittavalta. Erityisesti silloin, kun vastuu perheen hyvinvoinnista on pääosin yhden aikuisen harteilla. Tällaisissa tilanteissa mahdollisuus kohdata muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia vanhempia voi olla merkittävä voimavara.

Viitenä viikonloppuna kokoontuneella perheleirillä yksinhuoltajat lapsineen kokoontuivat yhteisen tekemisen, keskustelujen ja vertaistuen äärelle. Leirien aikana syntyi turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen sai tulla kohdatuksi omana itsenään. Yhteisissä keskusteluissa nousivat esiin vanhemmuuden ilot, huolenaiheet, arjen haasteet sekä keinot selviytyä niistä.

Monelle äidille merkittävin kokemus oli huomata, ettei oman perheen haasteiden kanssa tarvitse jäädä yksin. Toisten vanhempien kertomukset auttoivat näkemään, että samankaltaisia tilanteita kohdataan monissa perheissä.

”Kuulee, että muissakin perheissä on samoja haasteita.”

Vertaisuus auttoi suhteuttamaan omia huolia ja tarkastelemaan omaa arkea lempeämmin.

”Ei meillä menekään niin huonosti kuin olen ajatellut.”

Tutkimusten mukaan vertaistuki voi vähentää yksinäisyyden kokemusta ja vahvistaa vanhemman uskoa omiin kykyihinsä. Myös leirille osallistuneet äidit kuvasivat saaneensa uusia näkökulmia omaan vanhemmuuteensa ja arkeensa.

”Leiri on antanut uusia näkökulmia.”

”Itsemyötätunto on lisääntynyt.”

Monelle osallistujalle leiri tarjosi myös mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi kiireisen arjen keskellä. Yhteinen aika ilman tavallisia velvollisuuksia mahdollisti läsnäolon sekä omien lasten että muiden perheiden kanssa.

”Leirillä on saanut keskittyä läsnäoloon.”

Leirikokemusten vaikutukset näkyivät monessa perheessä myös leirien jälkeen

Vanhemmat kertoivat saaneensa uusia ajatuksia arjen hallintaan sekä keinoja vahvistaa perheen yhteisiä toimintatapoja.

”Leirit ovat vahvistaneet arjessa rutiineja.”

Useat vanhemmat kokivat myös, että heidän valmiutensa käsitellä tunteita ja asettaa johdonmukaisia rajoja olivat vahvistuneet.

”Tunnetaidot ja rajojen asettaminen ovat parantuneet.”

Myönteiset vaikutukset näkyivät myös lapsissa. Vanhemmat havaitsivat lasten rentoutuneen leirien aikana ja uskaltaneen osallistua toimintaan aiempaa rohkeammin. Turvallinen ympäristö ja myönteiset kohtaamiset tukivat lasten itseluottamusta ja sosiaalista kasvua.

”Lapset ovat rentoutuneet ja avautuneet omasta kuorestaan.”

”Lapset ovat löytäneet omia vahvuuksiaan.”

Monet vanhemmat kertoivat huomanneensa lapsissaan lisää rohkeutta, uusia ystävyyssuhteita sekä uskoa omiin kykyihinsä. Yhteiset onnistumisen kokemukset näkyivät myös kotona lisääntyneenä myönteisyytenä ja avoimempana vuorovaikutuksena.

Leirien aikana syntyneet kohtaamiset koettiin tärkeiksi myös tulevaisuuden näkökulmasta

Yhteinen elämäntilanne loi ymmärrystä, jota oli helppo jakaa muiden osallistujien kanssa. Vaikka yhteydenpito on vasta muotoutumassa, moni vanhempi toivoo tapaavansa muita leiriläisiä myös jatkossa.

”Toivon että näemme vielä, mutta aika näyttää, miten muiden kanssa tavataan vielä.”

Jo tieto siitä, että ympärillä on ihmisiä, jotka ymmärtävät samankaltaista elämäntilannetta, koettiin tärkeänä. Leireillä syntyneet kohtaamiset ovat luoneet pohjaa uusille ystävyyssuhteille ja vertaistuelle, joka voi kantaa pitkälle tulevaisuuteen.

Perheleirit osoittivat, että vertaistuki voi parhaimmillaan vahvistaa vanhemman hyvinvointia, lisätä luottamusta omaan vanhemmuuteen ja tarjota uusia näkökulmia arjen haasteisiin. Samalla ne voivat tukea lasten kasvua, osallisuutta ja myönteistä minäkuvaa. Kun kokemuksia jaetaan turvallisessa ympäristössä, syntyy yhteisöllisyyttä, joka kantaa myös leirin päättymisen jälkeen.

Vanhemmuus ei ole matka, joka täytyy kulkea yksin. Joskus jo yhden ymmärtävän ihmisen kohtaaminen voi muuttaa tapaa, jolla näkee oman tilanteensa. Yhdessä jaetut kokemukset voivat antaa voimaa, toivoa ja uskoa siihen, että arjen haasteista on mahdollista selviytyä.

Jaana Ritola ja Mina Taipale