Myönteinen puhe ja hyvän näkeminen – miksi ne ovat lapselle niin tärkeitä?
Vanhempana ja kasvattajana haluamme lapsillemme parasta. Haluamme, että he kasvavat itseensä luottaviksi, empaattisiksi ja hyvinvoiviksi ihmisiksi. Yksi tärkeimmistä tavoista tukea tätä kehitystä on se, miten puhumme lapsillemme – ja lapsista.
Näe hyvä meissä -perheleirillä rakennamme sanoilla lapsen minäkuvaa
Lapsi oppii itsestään sen myötä, miten häntä kohdataan ja millaisia viestejä hän saa. Kun leiriviikonloppuina toistuvasti huomaamme hyvää lapsen käytöksessä ja sanomme sen ääneen: ”Olipa sinulta hieno oivallus!” tai ”Huomasin, että olit ystävällinen pikkusiskollesi”, lapsi sisäistää olevansa arvokas ja osaava.
Myönteinen puhe ei tarkoita ylikorostamista tai jatkuvaa kehumista, vaan sitä, että huomaamme ja sanoitamme lapsen hyviä tekoja ja piirteitä niissä tilanteissa, missä ne huomaamme. Kun aikuinen toistaa tätä aina uudelleen ja uudelleen, lapsi oppii luottamaan aikuisen hyväntahtoisuuteen. Hän saa itselleen esimerkin ja tuen myönteiseen ja kannustavaan vuorovaikutukseen.
Myönteisyys ei sulje pois rajoja leirilläkään
On tärkeää muistaa, että myönteinen kasvatus ei tarkoita rajattomuutta. Lapsi tarvitsee ikänsä mukaisia selkeitä rajoja ja ohjausta – mutta hän tarvitsee niitä lempeästi ja kunnioittavasti. Kun vaikeissakin tilanteissa säilytämme rauhallisen ja arvostavan sävyn, lapsi oppii, että hän on hyväksytty myös silloin, kun tekee virheitä.
Leireillä tämä tarkoittaa sitä, että leirin alussa käymme läpi leirikäytäntöjä ja yhdessä pohdimme, mikä on toivottavaa, toisia kunnioittavaa käytöstä leirillä. Jos ei-toivottua käytöstä ilmaantuu, juttelemme siitä lapselle rauhassa ja ystävällisesti. Melkein poikkeuksetta saamme nähdä muutoksen lapsen toiminnassa. Ja jälleen siitäkin saamme antaa hänelle hyvää ja kannustavaa palautetta iloiten muutoksesta hänen kanssaan.
Hyvän näkeminen vahvistaa yhteyttä perheenjäsenten välillä sekä muiden perheiden kanssa
Kun vanhempi pysähtyy huomaamaan lapsen hyviä hetkiä – vaikka pieniäkin – se vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä yhteyttä. Lapsi kokee, että häntä arvostetaan ja että hän on tärkeä. Tämä luo turvallisuutta ja lisää lapsen halua toimia yhteistyössä. Leirillä on ilo nähdä, miten vanhempien kannustava hyvän sanoittaminen lisääntyy ja näemme, miten koko perheen vuorovaikutus muuttuu ystävällisemmäksi ja myönteisemmäksi. Näin jokaisella perheenjäsenellä on hyvä olla oman perheen keskellä.
Vanhemman katse ohjaa lapsen katsetta
Lapsi oppii katsomaan itseään ja muita samalla tavalla kuin häntä katsotaan. Kun vanhempi näkee lapsessa hyvää, lapsi oppii näkemään hyvää myös itsessään ja ympärillään. Tämä vaikuttaa suoraan lapsen itsetuntoon ja kykyyn kohdata muita ihmisiä myötätuntoisesti. Näe hyvä meissä -leireillä lapsi näkee, kuinka omaa perhettä kehutaan ja samoin myös muiden perheiden jäsenistä puhutaan kauniisti ja hyviä asioita huomaten. Tämä parhaimmillaan kääntää koko perheen vuorovaikutustyylin vähitellen viikonloppu viikonlopulta myönteisempään suuntaan, ja koko perheen hyvinvointi lisääntyy huomattavasti.
Pieniä tekoja, suuria vaikutuksia
- Sanomme ääneen, mitä hyvää näemme lapsessa. ”Olet tosi sinnikäs, kun jatkoit, vaikka oli vaikeaa.”
- Huomaamme arjen pienet onnistumiset. ”Kiitos kun autoit kattamaan pöydän.”
- Muistamme, että vaikeissakin hetkissä voi säilyttää myönteisen sävyn. ”Tiedän, että olet väsynyt – yritetään yhdessä selvitä tästä.”
Lopuksi:
Myönteinen puhe ja hyvän näkeminen eivät vaadi täydellisyyttä – vain pysähtymistä ja läsnäoloa. Ne ovat lahjoja, joita voimme antaa lapsellemme vaikka joka päivä. Leiriviikonloppuina saamme huomata hyvää ja sanoa sitä ääneen lukuisia kertoja päivässä. Olen aivan varma, että niiden vaikutus kantaa pitkälle yksittäisen lapsen ja hänen perheensä tulevaisuuteen.
Kaisa Heikkilä, leirijohtaja