”Tuli fiilis, että kuulun tähän porukkaan”

Ensimmäisen Näe hyvä meissä -leiriviikonlopun lopussa kokoonnuimme kaikki Pukkilan leirikeskuksen sohville käymään läpi leiriviikonlopun tapahtumia, pohtimaan onnistumisia ja ilon aiheita sekä kuulemaan toiveita tuleville leireille. Keskustelun lomassa eräs vanhempi sanoitti jotain olennaista: ”Tuli sellainen fiilis, että kuulun tähän porukkaan”.

Tuo lause pysäytti. Se kuvasi jotain olennaista ja tärkeää, sitä hetkeä, jossa ihminen kokee tulevansa hyväksytyksi ja olevansa osa jotakin merkityksellistä. Juuri tämän tunteen rakentaminen on leirin keskiössä ja olikin ilo huomata, kuinka lause sai ympärillään aikaan myönteistä nyökkäilyä; kokemus ei ollut vain yhden, vaan monen jakama.

Yhteenkuuluvuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Se on kokemus siitä, että kuuluu joukkoon, tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Kun tämä tunne vahvistuu, se tukee hyvinvointia, lisää luottamusta ja vapauttaa voimavaroja niin lapsilla kuin aikuisilla. Samalla se toimii myös eräänlaisena suojatekijänä, sillä se ehkäisee ulkopuolisuuden kokemuksia ja luo turvaa erityisesti haastavissa elämäntilanteissa.

Näe hyvä meissä -toiminnassa yhteenkuuluvuutta rakennetaan tietoisesti

Yhteenkuuluvuus ei synny itsestään, vaan se vaatii aitoja kohtaamisia, arvostavaa vuorovaikutusta ja tilaa jokaiselle osallistua. Leireillä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki otetaan mukaan, jokaisen vahvuuksia pyritään tunnistamaan ja tekemään näkyväksi ja vuorovaikutukselle luodaan mahdollisuuksia monin eri tavoin. Keskustelut, yhteinen tekeminen ja jaetut kokemukset rakentavat siltoja ihmisten välille.

Toiminnan ytimessä on myös ajatus siitä, että ne asiat, mihin kiinnitämme huomiota, vahvistuvat. Kun opimme huomaamaan hyvää toisissamme, alamme nähdä sitä enemmän. Positiivinen palaute, kannustavat sanat ja onnistumisten esiin nostaminen vahvistavat sekä lapsen että aikuisen käsitystä itsestään. Tämä pohjautuu positiiviseen pedagogiikkaan ja ratkaisukeskeiseen ajatteluun. Huomio suunnataan vahvuuksiin, mahdollisuuksiin ja eteenpäin vieviin asioihin.

Monille vanhemmille leiri tarjoaa myös tärkeän mahdollisuuden vertaistukeen. Arjessa ei aina ole tilaa kohdata muita aikuisia, eikä tukiverkkoa välttämättä ole. Kun kohtaa toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia vanhempia, syntyy ymmärrystä ja yhteyttä ilman pitkiä selityksiä. Kokemus siitä, ettei ole yksin, voi olla todella merkittävää ja voimaannuttavaa.

Perheen sisäinen yhteenkuuluvuus vahvistuu myös leirillä. Kun arjen kiireet jäävät hetkeksi taka-alalle, perheillä on mahdollisuus pysähtyä yhdessäolon äärelle. Yhteiset kokemukset, jaettu ilo ja rauhallinen yhdessä tekeminen tukevat perheen sisäistä yhteyttä. Samalla vanhemmuus voi tuntua kevyemmältä, kun sitä ei tarvitse kantaa yksin.

Leirillä rakentuva ilmapiiri on parhaimmillaan rento, kiireetön ja kunnioittava. Siellä saa olla oma itsensä. Juuri tällaisessa ympäristössä yhteenkuuluvuuden tunne voi syntyä ja vahvistua.

Lopulta kyse on pienistä, mutta merkityksellisistä hetkistä; katseesta, jossa tulee nähdyksi, sanasta, joka kannustaa, tai naurusta, joka yhdistää. Nämä hetket kiteytyvät yksinkertaiseen lauseeseen:

”Tuli fiilis, että kuulun tähän porukkaan.”

Se tunne kantaa myös leirin jälkeen.https://parastalapsille.fi/leiritoiminta/nae-hyva-meissa/

Jarmo ja Jenni