Matkani Näe hyvä mussa -toimintaan

Elämässä oppii aina uutta, kunhan vain kulkee avoimin silmin. Vaikka itselläni on koulumaailmasta työkokemusta kaksi vuosikymmentä ja muista tehtävistä jo sitä aiemmin, on tämänkeväinen pyrähdykseni Näe hyvä mussa -toimintaan ollut hyvin opettavaista ja silmiä avaavaa.

Itse leirillä toimiminen on ollut asia, jota ei ole voinut etukäteen osata. Hyvin paljon on riippunut lapsista, mitä ja miten on kannattanut ja voinut tehdä. On siis ollut ensin tutustuttava heihin ja siihen, miten leirirunko toimii. Lomakeskus Pukkilan tarjoamat mahdollisuudet ja ehkä rajoituksetkin ovat avautuneet vasta käytännön kokemuksen myötä. Ei ole voinut tietää, mitä mistäkin löytyy ja mitä kaikkia mahdollisuuksia voisi hyödyntää.

Koordinaattoreilta ja ylipäätään Parasta Lapsille -toimistolta saamani apu on ollut valtavan tärkeää. Olen kokenut yhteistyön sujuvan hyvin. Samoin Pukkilan johtaja Suvi on ollut äärimmäisen ystävällinen. Ehkä parhaan käytännön kokemuksen ovat antaneet kokeneet leiriohjaajat. Silti on täytynyt löytää oma tapansa toimia ja opetella luottamaan omaan näkemykseensä, vaikka se olisikin ollut erilainen kuin aiemmat.

Olen oppinut todella arvostamaan Näe hyvä mussa -toimintaa. On vaatinut henkistä kasvua ja itsetutkiskelua kohdata erityisesti sellaisia lapsia, jotka käytöksellään haastavat omat rajani. On pitänyt opetella luovimaan ja oikeasti huomaamaan hyvä, opetella sanoittamaan, osoittamaan ja ymmärtämään, ettei ole itsestäänselvyyksiä.

Hyvä pitää tuoda riittävän isosti julki.

Samalla vastaan ovat tulleet oman vaikuttamiseni mahdollisuudet. Olen ymmärtänyt olevani vain yksi kohtaaminen lasten maailmassa. Sydämestäni toivon sen olleen ja yhä olevan myönteinen sekä vahvistava. Se, minkä jo työssäni koulussa opin on, ettei lasten kanssa ole koskaan tylsää.

Ei ole tapahtumatonta hetkeä.

Ei ole tunnetta, etteikö minua tarvittaisi.

Olen saanut kokea paljon hyviä hetkiä ja monenlaista kivaa tekemistä. Uskon, että tämä pätee myös lapsiin.

Kevään eteneminen merkitsee samalla leirikauden lopun häämöttämistä. Vaikka kausi on ollut stressaava, koen samalla haikeuden tuntemuksia. Nyt, kun olen jotain oppinut, on periodi lopussa. Olen nauttinut siitä, että työtä on voinut tehdä kotoa käsin ja aikatauluttaa oma tekemisensä suhteessa muuhun työhön.

Ja vielä oppimisesta. Olen nimittäin oppinut yhtä ja toista itsestäni, mikä on henkilökohtaisesti ollut varsin arvokasta.

—

Minna Valkama, Näe hyvä mussa -leirijohtaja, Hämeenlinna kevät 2023