Perheleirillä jokainen lapsi saa kokea onnistumista, innostumista ja tulee kohdatuksi omana itsenään

On perjantai. Edessä on leiriviikonloppu ja jo tutuksi tulleet perheet sekä leiriohjaajat – mahtavaa! Viikonloppu sisältää paljon yhteistä kivaa tekemistä, kohtaamisia ja keskusteluita. Pakkaan laukkuuni lämpimien vaatteiden viereen läsnäoloa sekä positiivista innostusta. Muistan laittaa sivutaskuun myös hymyä ja pilkettä silmäkulmaa varten.

Näe hyvä meissä -perheleireillä keskitytään yhdessäoloon ilman arjen pyörteitä ja pyritään vahvistamaan perheen positiivista vuorovaikutusta. Päivät riisutaan turhasta suorittamisesta ja annetaan aikaa mukaville yhteisille hetkille sekä kohtaamisille. Leireillä tutustutaan myös muihin perheisiin sekä leiriohjaajiin ja pikkuhiljaa upotaan yhteiseen leirikuplaan.

Leirikuplaksi voidaan kutsua sellaista levollista mielentilaa, joka syntyy leiriläisten yhteisöllisestä olemisesta, puuhailusta sekä kuplivasta innostuksesta. Mutta mikä tekee näistä leireistä niin merkityksellisiä lapsille? Vastaus piilee positiivisessa kohtaamisessa sekä hyvän huomaamisessa – jokainen lapsi saa kokea onnistumisia, innostumista sekä tulevansa kohdatuksi omana itsenään.

Vuorovaikutus ja toisten ihmisten kanssa vietetty aika tunnetusti parantaa hyvinvointiamme

Ohimenevät hyväntuuliset kohtaamiset, hymyt, hyväksyvät eleet ja kannustava puhe eivät voi olla tuottamatta pientä hymynkaretta kenen tahansa suupieleen. Perheleireillä tuetaan ja keskitytään erityistesti perheen sisäisen vuorovaikutuksen kehittämiseen, mutta on tärkeää, että positiivista mallinnusta ja hyvän huomaamista tulee myös ulkoapäin. Leireillä erityisen tärkeässä asemassa ovat leiriohjaajat, -johtaja sekä -pedagogi. Leiritoiminnan
kulmakiviin kuuluu hyvän huomaaminen, ja sitä leireillä harjoitellaankin yhdessä läpi koko kauden.

Ihmisyyttä ja vuorovaikutustaitoja opitaan mallista ja mallintamalla. Ystävällisyyttä opetetaan olemalla itse ystävällinen ja hyvän huomaamista opetetaan itse huomaamalla ja sanoittamalla hyvää. Tunteet myös tarttuvat, halusimmepa tai emme. Ystävän hersyvä nauru saa meidätkin nauramaan. Ja hei, oletko koskaan pystynyt olemaan hymyilemättä, kun katsot pienen lapsen kujeilevaa hymyä? Jep, en minäkään.

On tutkittu, että toisen ihmisen sanattomiin viesteihin on mahdollista synkronoitua ja suurin osa viestinnästämme onkin sanatonta, kehollista viestintää.* Se, miten leirin aikuiset itse ovat läsnä leireillä synnyttävät tietynlaista tunneilmapiiriä ja mallintavat tietyn sävyiseen vuorovaikutukseen. Ohjaajien kyky huomata lasten sekä perheiden positiivisia tunteita, innostusta ja onnistumisia on erityisen tärkeää. Tärkeää on myös, että näitä tunteita ja tilanteita sanoitetaan ja tehdään näin näkyviksi. Sanat luovat sekä muokkaavat todellisuuttamme ja niillä on valtava voima.*

Leireillä voimme havaita lasten innostusta esimerkiksi heittäytymisenä erilaisten leikkien pariin tai yhteisiin toimintahetkiin. Tämä itsessään on hyvin tarttuvaa ja usein saa muutkin tarttumaan toimintaan. Joskus voi kuitenkin olla hankalaa innostua, etenkin uuden ryhmän kanssa ja silloin, kun oma mieli ei ole vielä positiivisesti virittynyt. Tähän hetkeen tarvitaan ohjaajien kannustusta, kohtaamista sekä innostumisen tunteen herättelyä. Se, kun aikuinen itse osoittaa innostusta, tarttuu lapseen. Jo pieni hymy voi toimia koukkuna, joka
houkuttelee ottamaan osaa myönteisiin tunteisiin sekä toimintaan.*

Lapsen innostuksen tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti lapsen aktiivista osallistumista

Kun ohjaajat bongaavat lapsen innostuksen tunteen, heillä on merkittävä rooli tämän innostuksen tukemisessa ja ylläpitämisessä. Tämä voi tapahtua monin eri tavoin. Ensinnäkin, ohjaajien rohkaiseva asenne ja positiivinen palaute voivat vahvistaa lasta ja innostaa häntä jatkamaan aktiivista osallistumistaan. Toisekseen kiittäminen ja
kannustaminen sekä positiiviset eleet lapsen toiminnasta voivat vahvistaa hänen itsetuntoaan ja innostuksensa jatkuvuutta.

Ohjaajien sekä muiden aikuisten kyky nähdä ja arvostaa lasten vahvuuksia ja kiinnostuksen kohteita voi olla ratkaisevan tärkeää lapsen itsetunnon ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Tämä tuki voi auttaa lasta tuntemaan itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi osaksi leiriyhteisöä. Yhdenkin aikuisen myötätuntoinen
suhtautuminen ja rohkaisevat sanat voivat riittää.*

Vanhemmille hyvän huomaamisen näkökulma on myös tärkeä, sillä se antaa heille käsityksen siitä, kuinka leirit voivat vaikuttaa positiivisesti lasten kokemuksiin sekä tunne-elämään. Positiivinen ympäristö ja ohjaajien tuki voivat vahvistaa lapsen itsetuntoa, auttaa kehittämään sosiaalisia taitoja sekä rakentamaan myönteisiä suhteita muihin leirin lapsiin ja aikuisiin. Tämä voi vaikuttaa syvällisesti siihen, miten lapset kokevat leirin ja miten he
kantavat mukanaan saamiaan kokemuksia ja taitoja myös leirin jälkeen ja tulevaisuudessa.

Se mihin keskittyy, lisääntyy.

*Lainaukset kirjasta: Kukoistava kasvatus – Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja, Avola & Pentikäinen, BEEhappy Publishing, 2022

Tiina Mäkinen, leiripedagogi Näe hyvä meissä -viikonloppuleireillä syksyllä 2023